Tänään on toinen päivä, kun Jimi sairastaa vesirokkoa. Aamulla oli 150 näppylää ja poika todella toiminnan tarpeessa. Itse olen vainoharhaisena tuijotellut mahdollisia näppylöitä itsessäni ja itkenyt sisimmässäni omaa itsekkyyttäni. Enemmän kuin harmittelen poikani sairautta, pohdin omien töideni ja peruuntuvien kokouksien asioita. En vieläkään ole oppinut täydellistä elämän arvattomuuden hyväksyntää. Olisi niin levollista todeta vain "Ot Azoi!" ja nöykätä päätään elämänviisaan oloisena.
 Jotta poika - paralleni maistuisi ruoka, niin päätin tänään hiukan nähdä vaivaa ruoanlaitossa ja tehdä päiväruoaksi persiljagnoccheja ja kesäistä tomaattikastiketta.

Keitin ison kattilallisen perunoita kuorineen vahvassa suolavedessä. Kuorin ne jäähtyneinä ja musersin haarukalla soseeksi.  Lisäsin tuoretta persiljaa ja ruohosipulia (luomutuotantoa omalta parvekkeelta) hienonnettuna, 2 kananmunaa ja suolaa. Vielä runsaalla kädellä sipulijauhetta,  mustapippuria ja vehnäjauhoja pieni kasa.  Taikina tuntui tahmealta kädessä ja kananmunat kylmän liukkailta. Lisäsin jauhoja ja katselin kuinka taikina muuttui vaivatessa tasaiseksi. Luraus oliiviöljyä taikinan sekaan ja siinä se oli. Laitoin taikinan jääkaappiin vetäytymään hetkeksi.

Jimi tahtoi ulos ja ajattelin sen parantavan sairaan mieltä. Menimme ulos ja luin Siljanderin Systemaattista johdatusta kasvatustieteeseen Jimin ajellessa Nikko-autollaan. Kun patterit alkoivat loppua myös hyvä mieliala loppui. Sisällä Jimi joi vähän mehua ja alkoi katsella Bamsea. Minä puolestaan päätin tehdä kastikkeen ja gnoccit valmiiksi.

Pilkoin pätkän kesäkurpitsaa, lurautin kuumalle pannulle hyvää oliiviöljyä ja paistoin kurpitsapalat. Lisäsin pannulle purkillisen paseerattua tomaattia ja purkillisen verran vettä. Tomaattikastike alkoi porista räiskyen ja lisäsin ruokalusikallisen ruokosokeria, runsaasti sipulijauhetta, mustapippuria ja kuivattua persiljaa.

Sekoitin kastiketta miettien Jimiä. Näen hänessä itseni - yksinäisen, mielikuvitusrikkaan lapsen. Miten voisin tehdä hänen elämästään paremman? Miten voin saada hänestä sosiaalisesti taitavamman - hän tulee toimeen hyvin aikuisten kanssa, mutta ikäistensä kanssa hänellä on välillä vaikeaa. Aivan kuten minulla. Miksi jotkut ovat "cheerleadereitä" syntyessään - mikä on se ainesosa joka tekee ihmisestä "nörtin"?

Lisäsin kastikkeeseen suolan ja laitoin gnocceja varten veden kiehumaan. Hiukan kasvisliemijauhetta ja suolaa. Aloin pyörittää peukalonpään kokoisia palloja taikinasta.  Gnoccit ovat niin ihastuttavia. Perunan ja pastan väliltä. Ne ovat pehmeitä, maukkaita ja helppoja tehdä. Pyöräytin lautasellisen palloja ja aloin laittaa niitä kiehumaan. Litistin pallon kerrallaan gnoccin muotoon ja tiputin kiehuvaan veteen. Minuutti ja risat ja gnoccit olivat kypsiä.

Nostelin herkut talouspaperin päälle hetkeksi vetäytymään ja menin herättämään Jimin. Video pauhasi täysillä, mutta punaisenkirjavana poika nukkui mustalla sohvalla. Peittelin hänet punaisella villashaalilla ja poistuin hiljaa tekemään salaatin.

Hain parvekkeelta kukkaruukusta salaatinlehtiä ja timjamia. Lisäsin ne revittyinä silputun tuorekurkun ja tomaatin sekaan. Pienen pieni rolaus punaviinietikkaa, suolaa ja oliiviöljyä. Sekoitin tomaattikastikkeen ja gnoccit sekaisin ja laitoin ruoan Jimille valmiiksi jäähtymään. Kyllä  Jimille varmasti ruoka maistuisi unien jälkeen.